Helsingin yliopiston maantieteen opiskelijoiden ainejärjestö
(Morgan J. & Lambert D.) “Geography teaching school subjects 11-19
Kahteen kysymykseen vastattiin. Kysymykset jotain tämän suuntaista:
1. Maantieteen opetuksen (tai laajemmin opetussuunnitelman) kriteerit. Esimerkit luonnon- ja kulttuurimaantieteestä.
2. Miten musiikkia voi käyttää maantieteen opetuksessa. (Tälle oli vaihteohtoinen kysymys, en muista mikä se oli.)
HUOM! Järjestetään parillisina vuosina
Sama kuin vuonna 2012 paitsi 1. Tehtävän a-kohta. Siinä oli selitettävänä viskarianssi. (katso alapuolelta)
Tee seuraavista tehtävistä kolme:
1. Selitä lyhyesti
a) vikarianssi
b) S=cAz
c) Bergmannin sääntö
d) alfa-diversiteetti
e) NDVI-indeksi
f) bioklimaattinen mallinnus
2. Lajien levinneisyyksiä säätelevät tekijät
3. Maailman kasvi- ja eläinmaantieteelliset alueet – yhteneväisyys ja erot.
4. Saarieliömaantieteen tasapainoteoria
17.10.2008
1.
Erittäin korkean resoluution (VHR), korkean resoluution ja karkean resoluution optisen alueen satelliittikuva-aineistot. Anna esimerkit noin metrin, noin 30 m ja noin kilometrin spatiaalisen resoluution satelliittikuva-aineistosta ja niiden ominaisuuksista ja käyttökohteista.
TAI
Kasvillisuuden kaukokartoitus. Kasvillisuuden signaali näkyvän valon, lähi-infrapunan ja keski-infrapunan aallonpituusalueella.
2.
a) Mikä on konfuusiomatriisi
b) Sedimentin ja klorofyllin vaikutus veden spektraaliseen vastineeseen.
c) Termisen infrapuna-alueen informaatio
d) Radiometrinen resoluutio
e) Pinnan karkeuden vaikutus tutkasignaalin sirontaan
21.2.2014 Pellikka
Kirjoita essee, maksimissaan neljä sivua.
1. a) Laserkeilausaineisto ja sen hyödyntäminen topografian ja kasvillisuuden kannalta.
TAI
1. b) Muutosseuranta kaukokartoituksessa, mitä esivalmisteluja ym. toimenpiteitä
Selitä minikysymykset, max puoli sivua.
2.
a) Erot peiliheijastuksen, anisotropisen heijastuksen ja diffuusiheijastuksen välillä
b) Terminen infrapuna-alue
c) Ilmakehän ikkuna
d) Luokittelu pikseleittäin ja segmentteinä
e) ?
1. Hyvän tutkimussuunnitelman osa
2. Onnistuneen suullisen esityksen kulmakivet
1. Protokolla ja dokumentointi
2. Kuvaa vaiheistettua läpikirjoittamistekniikkaa ja vertaa sitä omaasi.
1. Kerro vaiheittaisen kirjoittamisen tekniikasta ja vertaa sitä omaan kirjoittamiseesi
2. Tutkimussuunnitelma, dokumentointi ja protokolla
1. Selosta vaiheistettu läpikirjoitustekniikka ja vertaa sitä nykyiseen kirjoitustekniikkaasi
2. Artikkelin osat ja niiden tehtävät
1. Selosta lähdeviittausjärjestelmät (3) ja pohdi niiden plussia ja miinuksia.
2. Selosta vaiheistettu läpikirjoittaminen ja vertaa sitä nykyiseen kirjoitustekniikkaas
1) Vertaile kolmea tärkeintä lähdeviittausjärjestelmää lukijan ja kirjoittajan kannalta
2) Tieteellisen artikkelin osat ja niiden tehtävät
1. Lasten tietokirjaa kirjoitteassani teen käsikirjoituksesta 6 toisiaan seuraavaa versiota, joista viimeinen menee painoon. Selosta, mitä tapahtuu kussakin vaiheessa (älä sekoita tätä vaiheistettuun läpikirjoittamiseen)
2. Selosta kaksi vertaisarviointilausuntoa (Peer review), jotka olen kirjoittanut tieteellisistä käsikirjoituksesta toimittajan pyynnöstä. Kävin näitä 5 kappaletta läpi luennolla.
P.S. Huomatkaa, kuinka oikeakielisesti (ja johdonmukaisesti) lukusanat on kirjoitettu numeroin. Luennolla juuri kerrottiinkin täydellisen oikeakielisyyden tärkeydestä uskottavan kuvan luomiseksi!
25.5.2012 (Olli ruth kyseli)
1. Miten tietyn alueen topografisia rakenteita voidaan kuvata?
2. Paikalliset ilmastot ja maan muodot (topoilmastot).
3. Rinteen hydrologiset prosessit.
4. Rinteen jyrkkyyden vaikutus luonnonmaantieteellisiin prosesseihin.
25.10.2013 (Haggett: Topography and the environment)
1. Käytävät (corridors) ja niiden merkitys Huggettin mukaan.
2. Auringonsäteilyn ja lämpötilan mallinnus.
3. Rinteen hydrograafiset prosessit.
4. Aspektin ja jyrkkyyden vaikutus maannokseen.
HUOM! Eri kurssit Weboodissa, mutta sama kirjavalikoima kurssisivujen mukaan.
Mitä tarkoittaa postwar planning machine ja miten se sijoittuu suhteessa kaupunkisuunnittelun ja tutkimuksen historiaan
Tietämisen politiikka: Miten Bäcklund analysoi edustuksellista ja suoraa demokratian suhdetta, mitä mahdollisuuksia, jännitteitä jne. eri demokratian tavoissa (tai jotain sinne päin)
1. Mitä alueellinen suunnittelu tarkoittaa?
2. Kaupungistumisen ongelmat ja niiden hallinta Laakson & Loikkasen mukaan.
3. Oppiva kaupunkisuunnittelu prosessina. Kertaa pääpiirteet.
1. Paikallinen suunnittelu Suomessa
2. Kaupunkien verkostoja käsittelevät teoriat
3. Kumpanuuden merkitys kaupunkisuunnittelussa
1. Suunnittelun kommunikatiivinen traditio.
2. Tiedon merkitys oppivassa kaupunkisuunnittelussa.
3. Mitä tarkoitetaan kaupunkien erikoistumisella
1. Alueellisen kehityksen ja aluepolitiikan haasteet Euroopassa.
2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa pääpiirteittäin
3. Oppivan kaupunkisuunnittelun uudet käytännöt.
4. Miten ja miksi maankäyttöä ohjataan kaupunkitalouden näkökulmasta?
1. Alueellinen innovaatiopolitiikka Suomessa
2. Kerro lyhyesti Euroopan unionin alueellisen kehittämisen ohjausvälineistä
3. Miten ja miksi maankäyttöä ohjataan? (muistaakseni luki vielä ”kaupunkitaloustieteen näkökulmasta”)
4. Oppivan kaupunkisuunnittelun uudet käytännöt.
1. Suomen aluepolitiikan kehityspiirteet ja tulevaisuuden näkymät.
2. Kerro lyhyesti Euroopan unionin alueellisen kehittämisen ohjausvälineistä.
3. Elinympäristön koettu laatu ja sen tutkiminen.
4. Yritysten keskeisimmät sijaintitekijät kaupunkialueella.
Alueellinen suunnittelu
1. Modernin ja postmodernin suunnittelun keskeisimmät teoriat
2. EU:n alueellisen kehittämisen ohjausvälineet
Oppiva kaupunkisuunnittelu
3. Elinympäristön koettu laatu ja sen tutkiminen
Kaupunkitalous
4. Kaupunkialueen asuntomarkkinat: keskeiset käsitteet ja erityispiirteet
1. Modernin ja postmodernin suunnittelun keskeisimmät teoriat.
2. Valtion aluehallinnon keskeiset toimijat.
3. Miten miksi maankäyttöä ohjataan?
4. Oppivan kaupunkisuunnittelun uudet käytännöt.
1. Suomen aluepolitiikankehityspiirteet ja tulevaisuuden näkymät
2. Kerro lyhyesti Euroopan unionin alueellisen kehittämisen ohjausvälineistä
3. Elinympäristön koettu laatu ja sen tutkiminen
4. Yritysten keskeisimmät sijaintitekijät kaupunkialueella
1. Alueellinen innovaatiopolitiikka
2. Valtoin aluehallinnon toimijat
3. PehmoGIS asukkaiden näkökulmasta
4. Miten maankäyttöä ohjataan ja miksi ? (tai vastaava)
1. Suomen aluepolitiikan kehityspiirteet ja tulevaisuuden näkymät
2. Valtoin aluehallinnon toimijat
3. Esittele pehmoGIS-menetelmiä asukkaiden kokemuksellisen tiedon kartoittajina
4. Millä tavoin maankäyttö ja liikenne ovat keskenään vuorovaikutuksessa
1. Suomalaisen aluepolitiikan juuret
2. Postmoderni suunnittelu
3. Kerro asuntomarkkinoiden erikoispiirteistä (tai jotain sinnepäin)
4. Oppivan kaupunkisuunnittelun tutkimusvälineet ja jotain
Jauhiainen, Jussi S.
1. Alueellinen Innovaatiopolitiikka
2. Valtion aluehallinnon toimijat
Bäcklund, P. & Schulman, H. (toim.) :Osalliset ja osaajat kansalaiset kaupungin suunnittelussa
3. Ovatko suunnittelijat yhteisen edun takaajia? (tenttikirjan mukaan)
4. Keskeisimmät vuorovaikutusosapuolet yhteiskuntasuunnittelussa
Matkailumaantieteen syventävä kirjallisuus
20.3.2015 Löytönen
1. Muistityö (Memory-Work)
2. Turismin taloudelliset vaikutukset
3. Etiikka ja luonnonympäristö
Matkailumaantieteen kirjallisuus:
23.5.2008
1. Matkailun systeemi (The tourism system)
2. Kohdealueen suunnittelun vyöhykemalli (Destination zone planning model)
21.8.2015
Kehitys- ja matkailumaantieteen kirjallisuus (Löytönen)
1. Elämää Etelässä
2. Matkailija kuluttajana
3. Oseania
26.1.2015
1. Mikä on maantieteilijän panos kehitystutkimukseen
2. Human development index
3. Ruohonjuuritason kehitystä – desentralisaatio
Potter:
1. Tuontia korvaava teollisuus. Mitä sillä ymmärretään ja mikä merkitys sillä on kehitysmaissa?
2. Mitkä tekijät vaikuttavat modernisaatioon kehitysmaissa, kun puhutaan modernisaatiopinnoista (modernisation surfaces)? Mainitse esimerkkejä.
Vuoristo:
1. Mitä on kongressimatkailu ja miten se eroaa massamatkailusta
2. Matkailun paine eli TIR-indeksi
Potter ja Vuoristo:
1. Metropolialueiden kasvu ja kehitys kehitysmaissa. Mainitse 3 esimerkkiä.
2. Maapallo on suhteellisesti “kutistunut”. Miten ilmiötä on kuvattu aika-tila-ulottuvuudella Potterin kirjassa?
1. Määrittele Kauko-Itä. Mihin perustuu alueen matkailupotentiaali?
2. Matkailualueen kehityskaavio.
1. Markkinavetoinen kehitys (market-led developing)
2. Väli-Amerikka matkailukohteena tai maana tai vastaavaa. Alueen uhat ja mahdollisuudet.
21.9.2012
1.P-Afrikka ja Lähi-Itä matkailualueena
2.Kulttuuriympäristöt(?) attraktioina
3.Globaali etelä globaalissa taloudessa (tms.)
4.Markkinavetoinen kehitys
Vuoristo
1. Matkailumaan sisäinen regionalismi
2. Väli-Amerikka matkailualueena
25.01.2013 Vuoristo & Williams
1. Markkinavetoinen kehitys – Marked led development
2. Elämää etelässä – Living in the south
3. Väli-Amerikka matkailualueena
4. Matkailualueen muodostumisen edellytykset (tai vastaavaa)
22.2.2013
Williams et al.
1. Etelä Pohjoisesta käsin (Viewing the South from the North)
2. Elämää Etelässä (Living in the South)
Vuoristo
3. Pohjois-Amerikka matkailualueena
4. Vetovoiman (tarjontapotentiaalin) aluerakenteet
19.4.2013
1. Elämää etelässä (living in the South)
2. Siirtomavallan loppuminen ja sen vaikutukset (decolonialisation and its consequences)
Vuoristo
3. Matkailualueiden syntymisen edellytykset
4. Euroopan matkailumaantieteelliset alueet
Kehitysmaantieteen syventävä kirjallisuus
Scheyvens & Storey, Power, Robinson
1) Key challenges facing researchers in field and strategies to deal with them
2) Present the theoretical grounds of political ecology
3) Describe the concepts of Orientalism & Tropical geographies
Geoinfomatiikan menetelmät ja kirjallisuus
1. Kirjan mukaan selitä mitä on pintamallintaminen (tai jotain vastaavaa)
2.a) tasokoordinaatistojärjestelmät Suomessa
b) INSPIRE
c) Vektoriaineistojen primaariset ja sekundaariset keruutavat
22.2.08
1. Spatiaaliset data mallit ja rakenteet (spatial data models and structures)
2. Spatiaalinen interpolointi
7.12.2009
1. Vastaa Heywood et. al. mukaan: Datansyöttömetodit ja datan editointi.
2. a) GPS. Käyttö, sovellukset ja virhelähteet
b) Tasokoordinaatistojärjestelmät Suomessa
c) Päällekkäisyys- (map overlay) ja bufferointi analyysit GIS järjestelmässä.
Syksy 2012:
1. Paikkatietojärjestelmän päätehtävät
2. Tasokoordinaatistojärjestelmät Suomessa
3. Inspire-direktiivi ja sen merkitys Suomen paikkatietoon
4. Vektoridata-analyysit Jensen & Jensenin mukaan
25.11.2013
1. Primääriset ja sekundääriset tietolähteet
2. Rasterianalyysiin perustuvat naapurustofunktiot
3. Topologia
19.12.2013
Vastaa kaikkiin kysymyksiin:
1) Selitä Suomessa käytössä olevat tasokoordinaatistot
2) Rasteridatan edut ja haitat
Vastaa seuraavaan kysymykseen sen mukaan, minkä kirjan olet lukenut. Pyri vastaamaan luetun kirjan mukaan, ei yleistiedon.
– Miten Jensen & Jensen kirjassa selitetään vektori overlay (Chapter 6 / Overlay using vector data)
– Miten Huisman ja de By kirjassa selitetään vektori overlay (6.3. Vector overlay operations)
24.1.2014
1. Kaukokartoituksen resoluutiot
2. Kyselyt paikkatieto-ohjelmissa
3. Käsite tarkkuus (kirjan perusteella)
23.1.2015
(DeMers: GIS modeling in raster)
1. Naapurusto-operaatiot rasterianalyysissä. Kuvaa ja anna esimerkkejä käyttötilanteista. (Focal functions)
2. Mitä on kartta-algebra, määrittele ja kuvaa pääoperaatiot. Käytä esimerkkejä.
3. Mikä oli uusin oppimasi asia kirjassa? Miten arvioit sitä oppimisen välineenä?
1. Kallioperän ruhjevyöhykkeet
2. Mannerjäätikön kompleksinen reunamuodostuma
3. Rantavyöhykkeeseen syntyneet muodostumat
4. Keidassuo ja aapasuo: rakenne ja topografia