MAA-102 Luonnonjärjestelmät maantieteessä

MAA-102 Luonnonjärjestelmät maantieteessä

10.10.2019

Hjulströmin diagrammi
Raviini
Tombolo
Pingo
Maannoshorisontit
Konvektiosade
Kallioperän polygeneettinen kulutuskorkokuva
Kalottivuoret
Davisin eroosiosykli
Ferrelin solu

11.10.2018

1. Raviini
2. Tombolo
3. Pingo
4. Kemiallinen rapautuminen
5. Hjulströmin diagrammi
6. Maannoshorisontit
7. Eoliset kasautumismuodostumat
8. Polygeneettinen kulutuskorkokuva

Joulukuu 2017

Selitä termit:
1. Onsilo
2. Ikirouta
3. Sanduri
4. Nunatak
5. Zonal flow
6. Riparian zone
7. Talus
8. Katabaattinen tuuli

12.10.2017

Selitä termit:
1. Hjulströmin diagrammi
2. Raviini
3. Ferrelin solu
4. Pingo
5. Kemiallinen rapautuminen
6. Geostrofinen tuuli
7. Tombolo
8. O-horisontti
(4 pistettä/selitys)

Syksy 2016 (Miska Luoto)

Määrittele käsitteet + piirrä kuva
1. Aldebo
2. Hadleyn solu
3. Drumliini
4. Sisäinen valuma-alue
5. Delta
6. Nunatak
7. Päätemoreeni
8. Lieveuoma
9. Pingo
10. Polygeneettinen kulutuskorkokuva

20.10.2016 (Miska Luoto)

Selitä lyhyesti seuraavat 10 käsitettä, havainnollista piirroksilla.
1) Periglasiaalinen ympäristö
2) Intertrooppinen konvergenssivyöhyke
3) Delta
4) Albedo
5) Drumliini
6) Reunamoreeni
7) Ferrelin solu
8) Lieveuoma
9) Pingo
10) Polygeneettinen kulutuskorkokuva

15.10.2015

Selitä termit lyhyesti, havainnollista piirtämällä kuvia.
1) dendrokronologia
2) drumliini
3) vesitaseyhtälö
4) Hjulströmin diagrammi
5) orografinen sade
6) Hadleyn solu
7) inversio (meteorologian terminä)
8) sisäinen valuma-alue
9) nunatak
10) polygeneettinen kulutuskorkokuva

MAA-237 Kirjakori: Geoinformatiikka

MAA-237 Kirjakori: Geoinformatiikka

17.2.2017 (Toivonen)

Holopainen et al, Mäkiaho, Toivonen et al, Salonen et al

Holopainen:
1. Mikä on laserkeilaus? Mitkä ovat sen mahdollisuudet?
2. Mikä on WebGIS? Miten se edistää paikkatietoaineistojen saatavuutta (tai jotain samansuuntaista)?
3. Mikä oli uusin asia, jonka opit kirjasta? Oliko kirja soveltuva tenttikirjaksi?

Artikkelit
1. Miten Mäkiaho vei rannansiirtymäaineiston paikkatiedoksi (tai jotain saman suuntaista)?
2. Miten Salonen at al artikkelissa mitattiin joukkoliikenteen ja autoilun saavutettavuutta? Mikä ovat avoimen aineiston edut? Siteeraa myös Toivonen et al
3. Mikä oli artikkeleista uusin oppimasi asia? Soveltuivatko artikkelit tenttiaineistoksi?