Ulkomaiden aluemaantieteen kirjallisuus

Marston, Sallie A

16.1.2004

1. Määrittele seuraavan käsitteet:
a) Keski-Aasian valtiot
b) suburbanisaatio
c) favela
d) Bollywood
e) harmattan
f) Tordesillasin sopimus

2. Kolonialismin aikakausi Afrikassa

3. Latinalaisen Amerikan ilmasto-olot

22.2.2008

1.Kartta brasiliasta(suoraan kirjasta?): otsikoi ja sepusta
2. Antarktiksen alueen luonnonmaantiede ja ihmistoiminta
3.Selitä lyhyesti
gentrifikaatio
assimilaatio
vihreä vallankumous
G8

25.4.2008

1. Mitkä ilmiöt Marstonin & kump. mukaan kuvaavat globalisaatiota ja kertovat yhä enemmän integroituvasta maailmasta? (jotenkin noin se meni) 6p.

2. Kartta (joka siis löytyy kirjasta) Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueelta, jossa maat oli jaettu viiteen eri kategoriaan (1. öljyvaltiot, 2. Maghreb maat, 3. itäisen välimeren maat, 4. läntinen sahara ja 5. muut Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat). Kartta piti nimetä ja pohtia/selittää jaottelutapaa. 6p.

3. Sanaselityksiä: vihreä vallankumous, Antarktiksen sopimus, neoliberialismi, kolumbiaaninen vaihto

24.10.2008

1. Yhdysvaltojen kartta, jossa jaottelu kirjan mukaan eri alueisiin. Piti kuvailla näiden alueiden ihmismaantieteellisiä piirteitä.

2. Miksi Taiwan ja Pohjois-Korea ovat maailman geopolitiikan “hot spotteja”?

3. Määrittelyit 6kpl, en muista kaikkia mutta ainakin intifada, enklaavi ja jotai.. intifada oli ainut jota ei välttämättä tiedä ilman kirjaa, muut valmiiksi tuttuja.

9.1.2009

1. Saharan eteläpuolisen Afrikan keskeisimmät kehityshaaasteet.

2. Millaisia indikaattoreita käytetään kehityksen mittaamiseen ja maiden välisen kehittyneisyyden vertailuun? Pohdi myös, millaisia ongelmia mittareihin ja vertailuun saattaa liittyä?

3. Selityä lyhyesti
a) apartheid
b) vastakaupungistuminen
c) gentrifikaatio
d) kansainvälinen valuuuttarahasto
e) La Nina
f) Kolme rotkon pato

 

12.6.2009

1.Saharan eteläpuolisen Afrikan keskeisimmät kehityshaaasteet.

2. Marston ym. kutsuvat Taiwania ja Pohjois-Koreaa maailman geopolitiikan “hot spoteiksi”. Miksi?

3. Selityä lyhyesti:
a) Regionalismi
b) Tordesillasin sopimus
c) Kansainvälinen valuuuttarahasto (IMF)
d) La Niña
e) Kolmen rotkon pato
f) (ei muista)
21.8.2009 Kosonen

1) Mitkä ilmiöt Marstonin et al. mukaan selvimmin näärittävät globalisaatiota ja osoittavat integraation lisääntymistä maailmassa? (6p.)

2) Otsikoi oheinen kartta ja kerro sen kuvaamista alueista. Perustele väittämästi (6p.)

Alla kartta Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueesta. En tiedä oliko kartta suoraan kirjasta, kun en kirjaa ikinä ole nähnyt. Kartalla oli erotettu seuraavat valtioryhmät:
– Oil States (Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia, Oman, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiraatit)
– The Western Sahara (Läni-Sahara)
– The Maghreb
– Eastern Mediterranean Crescent
– Other States of the Meddle-East and North-African region (kolmea viimeksi mainittua kuvaavat rasterit olivat niin samanvärisiä paperilla ettei niitä millään pystynyt erottmaan (!), näihin kuitenkin kuuluivat Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti, Sudan, Jemen, Israel, Jordania, Libanon, Syyria ja Turkki)

3) Selitä lyhyesti (6p.)
a) Antarktiksen sopimus (Antarctic Treath)
b) Vihreä vallankumous (Green revolution)
c) uusliberalismi (neoliberalism)
d) “kolumbiaaninen vaihto” (Columbian exchange)
e) ASEAN
f) ghetto

9.12.2009 Ritva Kivikkokangas-Sandgren

Selitä:
favela
tuhatvuotistavoitteet
altiplano
pacific rim

Kuinka Yhdysvallat kehittyi alueena periferiasta ydinalueeksi aikavälillä 1800-2000. Ohessa oli kartta, jossa maailmankartassa ydinalueet ja periferiat vuonna 1800,1900 ja 2000.

26.2.2010

1) Mitkä ilmiöt Marstonin et al. mukaan selvimmin määrittävät globalisaatiota ja osoittavat integraation lisääntymistä maailmassa?

2) Otsikoi oheinen kartta ja kerro sen kuvaamista alueista. Perustele väittämäsi. (Kartta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta)

3) Selitä lyhyesti: Antarktiksen sopimus, vihreä vallankumous, uusliberalismi, “kolumbiaaninen vaihto”, ASEAN, ghetto

23.4.2010

1. Millaisia indikaattoreita käytetään kehityksen mittaamiseen ja maiden välisen kehittyneisyyden vertailuun? Pohdi myös millaisia ongelmia mittareihin ja vertailuun saattaa liittyä. (6p.)

2. Millaisia ympäristöongelmia ihmisen toiminta on aiheuttanut Australiassa, U-Seelannissa ja Tyynen valtameren pieneissä saarivaltioissa? (6p.)

3. Selitä lyhyesti (6p.)
a) apartheid b) ekoturismi c) uuskolonialismi d) satelliittivaltio e) tundra f) gentrifikaatio

26.3.2010

1) Mitä muutostiloja ja haasteita Latinaisella Amerikalla on marstonin ym mukaan. (taloudellisia, maataloudellisia, poliittisia jne.) Ihan sanatarkkaan en muista

2) Israel/Palestiina ja naapurimaat ovat sotineet jo vuosikymmeniä. Mistä konflikti on saanut alkunsa ja miksi se on niin hankala saada loppumaan?

3) Käsitteet: Antarktiksen sopimus, vihreä vallankumous, tundra, Raj, ekologinen imperialismi, megalopoli

25.3.2011

1. Mitkä ilmiöt Marstonin et al. mukaan selvimmin näärittävät globalisaatiota ja osoittavat integraation lisääntymistä maailmassa?

2. Mitä muutostiloja ja haasteita Latinaisella Amerikalla on marstonin ym mukaan. (taloudellisia, maataloudellisia, poliittisia jne.)

3. a) Antarktiksen sopimus
b) tundra
c) uusliberalismi
d) ASEAN
e) “kolumbiaaninen vaihto” (Columbian exchange)
f) biodiversiteetti

23.3.2012, Katariina Kosonen

1. Israel/Palestiina. Mistä konflikti on saanut alkunsa ja miksi sitä on niin vaikea ratkaista?

2. Saharan eteläpuolisen Afrikan kehityshaasteet.

3. Selitä lyhyesti:
a) gentrifikaatio
b) Tordesillasin sopimus
c) vastakaupungistuminen
d) La Nina
e) Kolmen rotkon pato
f) IMF

3.3.2012

1. Marstonin European Golden Triangle. Kerro alueesta ja mikä on tehnyt siitä voimakkaan.

2. Ihmisten toiminnan aiheuttamat ympäristöongelmat nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella.

3. Selitä:

Uuskolonialismi
Vihreä vallankumous
G8
Atolli
Intifada
Favela

Suomen maantiede

Pirjo Hellemaa

8.12.2008

1. tehtävä Suomen Kartasto -kirjasta (en muista kun en tehnyt)
2. Suomen matkailualueet. Jaottelu ja ominaispiirteet.
3. Itämeren erityispiirteet

13.6.2012

1. Suomen sisävesien (järvet ja joet) kehitys jääkauden jälkeen

2. Mitkä tunnusluvut & indeksit mittaavat hyvinvointia kuntien tasolla? Mitä mittarit kertovat alueellisista eroista?

3. määrittele käsitteet
a) kilpikeidas
b) NAO-indeksi
c) POMO-alue
d) TEN-??

17.10.2012

1. Suoyhdistelmätyypit ja niiden esiintyvyys
2. Suomen matkailualueet ja niiden kehitys
3. a) määrittele NAO-indeksi
b) Perämeren kaari

16.10.2013

1. Itämeren erityispiirteet
2. Mitä eri mittareita tai indeksejä voidaan käyttää ihmisten hyvinvoinnin mittaamiseen kuntatasolla? (parafraasi)
3. Selitä lyhyesti:
1. NAO
2. Palsasuo
3. Vaihtotase
4.TEN-T

MaO ry:n hallitus ja aktiivit vuodelle 2013

MaO:n vuosikokouksessa 3.12.2012 päätettiin vuoden 2013 virkoihin ja vastaavuuksiin
seuraavat henkilöt:

Hallitus

Puheenjohtaja: Johannes Nyman

Varapuheenjohtaja: Sini Vuorinen

Sihteeri: Susanna Derefalk

Taloudenhoitaja: Eppu Lehtinen

Opintovastaava: Minttu Haapanen

Tuutorivastaava: Amanda Cardwell

Isäntä: Sampo Vesanen

Emäntä: Maiju Palosaari

Huvipäällikkö: Meri Lindholm

Liikuntavastaava: Mikko Raninen

Aktiivit

Isännistö: Sampo Vesanen, Antti Kallanranta ja Martta Pirttioja

Emännistö: Maiju Palosaari, Claudia Bergroth ja Nina Nordblad

Huvipäälliköt: Meri Lindholm ja Ilppo Soininvaara

Fuksivastaava: Minttu Haapanen

Liikuntavastaavat: Mikko Raninen ja Joona Repo

Kulttuurivastaava: Aliisa Priha

Retkivastaava: Anu Häkkinen

Vuosijuhlamestarit: Meri Lindholm ja Ilppo Soininvaara

Mantun päätoimittajat: Ville Savoranta ja Mert Sasioglu

Alumni- ja ekskursiovastaava: Heta Ekman

KV-vastaava: Jenni Elonen

ATK-vastaava: Johannes Nyman

Suppa-vastaavat: Atte Helvelahti ja Susanna Derefalk

Klusterivastaavat: Martta Pirttioja ja Sampo Vesanen

Matlu-vastaava: Sini Vuorinen

Suhdevastaavat: Meri Lindholm ja Ilppo Soininvaara

Ympäristö- ja yhdenvertaisuusvastaavat: Anna Virkkala ja Laura Lipasti

YKL-vastaavat: Henri Immonen ja Riikka Oittinen

Lisäksi aktiiviviraksi lasketaan myös jäsenyys seuraavissa ryhmissä (Näihin voi liittyä
matkan varrella)

Huvityöryhmä:

Sampo Vesanen, Hanna Rekola, Ainokaisa Tarnanen, Minttu Haapanen, Kaisla Sanaslahti,
Henna Hovi, Maiju Palosaari, Joonas Pöllänen, Martta Pirttioja, Santtu Kerko, Mikael
Asikainen

Mantun toimitus:

Henri Immonen, Anna Immonen, Pekka Niittynen, Kirsi Forss, Johannes Nyman, Henna Hovi,
Aliisa Priha

Fuksille joka on opiskellut aikaisemminkin

Oletko lukenut maantiedettä aikaisemminkin? Onko sinulla opintopisteitä jo takataskussa? Tai onko opiskeluinto päällä ja haluaisit enemmän kursseja? Jos vastasit kyllä, lue tämä!

Jo syksyllä voit aloittaa maantieteen kirjatenttien suorittamisen. Perusopintojen kirjatentteihin kuuluvat tuttavallisesti kirjat Hagget ja Marston (kirjoittajien nimien mukaan). Jos kirjat tuntuvat hankalilta lukea yksin, kannattaa perustaa opintopiirejä, missä kirjoja voi setviä yhdessä. Ensimmäisenä opiskeluvuotena on myös suositeltavaa suorittaa itsenäiset verkko-opinnot, joihin kuuluvat TVT -ajokortti, laskennalliset menetelmät sekä maailman paikannimistö.

Myös kieliopintoja voi lukea ensimmäisenä opiskeluvuotena. Pakollisiin kieliin kuuluu toinen kotimainen (3op) sekä vieras kieli (4op). Kielet voi suorittaa joko kielikokeilla tai menemällä kursseille. Tietoa kielikursseista löytyy opinto-oppaasta Kielikeskuksen sivuilta.

Jos olet opiskellut maantiedettä aikaisemmin esim. Avoimessa yliopistossa tai toisessa yliopistossa voit jo miettiä pääaine- ja sivuaine valintojasi. Pääainevaihtoehtoinahan ovat Maantiede ja Aluetiede. Niistä lisää Maantieteen laitoksen kotisivuilta. Myös pääaineiden kirjatenttejä saa tenttiä jo syksyllä, mutta myöhemminkin kerkiää. Sivuaineita kannattaa miettiä pääaineeseen yhteen sopivaksi. Sopivia sivuaineita on maantieteilijöille lukuisia. Useille sopivia sivuaineita ovat mm. Menetelmätieteiden sivuainekokonaisuus, Ympäristöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus sekä monet Renvall instituutin tarjoamat kokonaisuudet. Sivuaineiden valinnassa on vain mielikuvitus rajana (melkein). Lisää tietoa eri sivuaineista voi etsiä Helsingin Yliopiston internet sivuilta.

Opiskeluun liittyvissä asioissa voit aina kääntyä tuutoreiden puoleen! Opintoneuvoja voit myös pyytää laitokselta Airi Töyrymäeltä sekä Mao:n opintovastaavalta Petri Suvannolta.

Vaihto-opiskelu

Vaihtoon?

Opiskelijavaihto-ohjelmia on nykyisin hyvinkin monta erilaista. Helsingin yliopistolla on useita yhteistyöyliopistoja. Joidenkin yliopistojen kanssa on tehty erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia. Tiedekunnilla ja laitoksilla on myös omia kahdenvälisiä sopimuksia jotka perustuvat ERASMUS/SOKRATES -stipendiin. Näiden lisäksi on olemassa yhteispohjoismainen Nordplus -sopimus sekä ISEP-sopimus, jonka avulla voi hakea mm. Uuteen-Seelantiin, Australiaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Maantieteen laitoksen kahdenväliset sopimukset

Bath Spa University College, Iso-Britannia

Freie Universität Berlin, Saksa

Liverpool Hope University College, Iso-Britannia

Tartu ülikool, Viro

Westfählische Wilhelms-Universität Münster, Saksa

Kysessä on Sokrates -vaihto-ohjelma, jonka stipendin suuruus voi vaihdella vuosittain, mutta on noin 650-850 e. Stipendin saa yleensä lukukaudeksi, joten vaihdon pituus on noin 3-4 kuukautta. Lisäksi ulkomailla opiskeluun saa normaalin suomalaisen opintotuen ja korotetun asumislisän. Kohdeyliopisto järjestää majoituksen yleensä opiskelija-asuntolassa, joten siitä ei tarvitse huolehtia.
Lukukauden alkaminen riippuu maasta mutta varmimmin lähtemään pääset kun käyt ilmoittamassa halukkuudesta Ritvalle jo hyvissä ajoin edellisen lukukauden alussa. Vaihto-opiskelijat valitaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä.
Yliopiston kv-haku:

Opiskelijavaihtoon voi hakea myös koko yliopiston kattavassa haussa, joka tapahtuu yleensä keväisin. Tällöin opinnot aloitetaan samana syksynä, kohdeyliopistosta riippuen. Ulkomaisten yliopistojen opinto-oppaisiin ja esitteisiin voi käydä tutustumassa päärakennuksen neuvontatoimistossa. Ulkomaan opintojen yksikkö sijaitsee palvelutiskin takana.

Helsingin yliopiston yhteistyöyliopistoja on yli 150 kappaletta seuraavissa maissa:

Eurooppa:
Alankomaat – Belgia – Espanja – Irlanti – Islanti – Iso-Britannia – Italia – Itävalta – Kreikka – Liettua – Norja – Portugali – Puola – Ranska – Romania – Ruotsi – Saksa – Slovenia – Sveitsi – Tanska – Tsekki – Unkari – Venäjä – Viro

Aasia:
Etelä-Korea – Japani – Kiina – Taiwan

Amerikka:
Kanada – Meksiko – Yhdysvallat

Lisäksi Helsingin yliopistolla on siis kahdenvälisiä sopimuksia eri yliopistojen kanssa. Sopimuksesta vaihtoyliopiston kanssa riippuen, valituksi tullut hakija saa automaattisesti stipendin.
Muihin yllä lueteltuihin yliopistoihin on stipendi erikseen haettava. On hyvä muistaa, että ERASMUS-stipendin voi saada vain kerran!

Lisätietoja opiskelijavaihdosta:

Sokrates-ohjelma (laitoksen kahdenväliset vaihdot Isoon-Britanniaan, Saksaan ja Viroon):
Ritva Kivikkokangas-Sandgren
puh. 09-191 50791
Huone A133, vastaanotto ti klo 10-11 tai sopimuksen mukaan.

Erasmus/Sokrates coordinator at the University of Helsinki, Department of Geography:
Ritva Kivikkokangas-Sandgren
Tel. 09-191 50791
Physicum, room A133, office hours 2002-2003 on Tuesdays 10am-11am, or by appointment.

Nordplus (Pohjoismaat):
Pia Eriksson
puh. +358-9-191 50771

Kehitysmaihin suuntautuva vaihto:

Ritva Kivikkokangas-Sandgren
puh. 191 50791
Vastaanotto ti 10-11 huoneessa A133

Koko yliopistoa koskevat sopimukset (vaihtokohteita useita eri maissa):
Tuula Hellstedt
Kansainvälisten asioiden toimisto
Yliopistonkatu 4, 4. krs (hallintorakennus)
puh. 191 22177

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden toimisto julkaisee kerran vuodessa yleensä syksyllä internetissä Vaihtovihkon, josta saat myös lisätietoja opiskelusta ulkomailla.

Sivun toimittanut Timo Kauppi timo.kauppi@helsinki.fi

Päivitetty osittain 17.2.2017